Miten liukkaudentorjunta toimii tehokkaasti kovilla pakkasilla?
Liukkaudentorjunta toimii tehokkaasti kovilla pakkasilla, kun valitaan oikea menetelmä oikeaan lämpötilaan ja aloitetaan toimet ennakoivasti ennen liukkauden syntymistä. Suolan teho heikkenee merkittävästi alle 10 pakkasasteessa, joten kovilla pakkasilla hiekoitus on ensisijainen keino pitää tiet turvallisina. Alla käymme läpi keskeisimmät kysymykset, joihin jokaisen talvikunnossapidon ammattilaisen kannattaa tietää vastaus.
Miksi pakkanen heikentää tavanomaisten torjuntamenetelmien tehoa?
Pakkanen heikentää tavanomaisten liukkaudentorjuntamenetelmien tehoa siksi, että suolan kyky sulattaa jäätä on lämpötilariippuvainen. Natriumkloridi menettää sulattavaa vaikutustaan merkittävästi jo alle 10 pakkasasteessa, ja noin 20 asteen pakkasessa sen teho on käytännössä olematon. Tämä pakottaa siirtymään mekaanisiin menetelmiin, kuten hiekoitukseen.
Kovalla pakkasella tienpinta jäätyy nopeammin ja uudelleenjäätyminen on jatkuva riski. Lumi ei enää tartu tiehen samalla tavalla kuin nollan tienoilla, vaan muodostaa löysän, liukkaan kerroksen. Tämä muuttaa sekä torjuntamenetelmän valinnan että levitysmäärän laskennan perusteita.
Lisäksi laitteiden toimintavarmuus joutuu koetukselle. Hydrauliikkaöljy paksuuntuu, mekaaniset osat jäykistyvät ja levityslaitteiden syöttömekanismit voivat tukkeutua, jos kalusto ei ole mitoitettu Suomen talven vaatimuksiin. Tästä syystä sekä menetelmän että laitteiston valinta ratkaisee, kuinka tehokkaasti liukkaudentorjunta toimii kovalla pakkasella.
Mitä eroa on hiekoituksella ja suolauksella kovassa pakkasessa?
Hiekoitus ja suolaus eroavat kovassa pakkasessa toisistaan sekä toimintaperiaatteeltaan että tehoalueeltaan. Hiekoitus parantaa pitoa mekaanisesti lämpötilasta riippumatta, kun taas suolaus perustuu kemialliseen sulattamiseen, jonka teho romahtaa kovassa pakkasessa. Hiekoitus on siksi ensisijainen menetelmä, kun lämpömittari laskee alle 10 asteen.
Hiekoituksen toimintaperiaate pakkasessa
Hiekka ei sulata jäätä, vaan luo kitkapinnan jäätyneen tien päälle. Se toimii yhtä hyvin 5 kuin 25 pakkasasteessa, eikä sen teho riipu lämpötilasta. Hiekan raekoko vaikuttaa kitkan määrään: karkea murske tarjoaa parhaan pidon raskaalle liikenteelle, hienompi hiekka sopii kevyen liikenteen väylille. Haittapuolena on, että hiekka ei poista liukkautta vaan ainoastaan kompensoi sitä, ja se kertyy teiden reunoille kelirikkoaikana.
Suolauksen rajoitteet kovalla pakkasella
Natriumkloridi sulattaa jäätä alentamalla veden jäätymispistettä. Tämä kemiallinen reaktio hidastuu merkittävästi alle 10 pakkasasteessa ja lakkaa käytännössä toimimasta noin 20 asteen pakkasessa. Kaliumasetaatti ja magnesiumkloridi toimivat hieman alemmissa lämpötiloissa, mutta nekin kohtaavat rajansa kovimmilla pakkasilla. Suolaus on tehokkainta nollan tienoilla, kun tarkoituksena on estää jään muodostuminen tai sulattaa ohut jääkerros.
Miten hiekoituslaitteen valinta vaikuttaa torjunnan tehokkuuteen?
Hiekoituslaitteen valinta vaikuttaa suoraan siihen, kuinka tasaisesti materiaali levittyy, kuinka nopeasti alue saadaan käsiteltyä ja kuinka luotettavasti laite toimii kovassa pakkasessa. Väärällä laitteella oikea materiaali levitetään epätasaisesti tai laite tukkeutuu juuri silloin, kun sitä eniten tarvitaan.
Ammattikäyttöön suunnitelluissa hiekoitusvaunuissa levitystarkkuus on säädettävissä, jolloin materiaalia ei mene hukkaan ja levitysmäärä pysyy hallinnassa. AJO-hiekoituslaitteet asennetaan pikakiinnityksellä perälaudan paikalle, mikä nopeuttaa käyttöönottoa ja mahdollistaa siirtymisen kohteesta toiseen ilman turhaa aikahävikkiä. Hydraulinen telasirottelulaite puolestaan soveltuu sekä suolan että hiekan sirotteluun ympärivuotisessa tienpidossa.
Laitteen kapasiteetti on sovitettava kohteen kokoon. Taajamien kevyen liikenteen väylille riittää pienempi laite, mutta moottoriteiden ja laajojen alueiden kunnossapito vaatii suuremman kapasiteetin ja tasaisemman levityksen. Oikein valittu laite pitää materiaalin syötön tasaisena myös kovassa pakkasessa, kun rakenne on suunniteltu kestämään Suomen talviolosuhteet.
Milloin liukkaudentorjunta pitää aloittaa ennakoivasti?
Liukkaudentorjunta pitää aloittaa ennakoivasti ennen kuin liukkaus syntyy, ei vasta sen jälkeen. Käytännössä tämä tarkoittaa toimia ennen sateita, lämpötilan laskua nollan tuntumaan tai aamuisin ennen liikenteen vilkastumista. Ennakoiva torjunta on tehokkaampaa ja materiaalitehokkaampaa kuin jälkikäteinen sulattaminen tai hiekoittaminen.
Sääennusteiden seuraaminen on ammattimaisen talvikunnossapidon perusta. Kun ennuste lupaa yöpakkasta tai tihkusadetta lähellä nollaa, torjuntatoimet kannattaa aloittaa jo iltapäivällä tai varhain aamulla ennen ruuhkaa. Erityisen kriittisiä ovat siirtymäajat, jolloin lämpötila vaihtelee nollan molemmin puolin, koska silloin jää muodostuu nopeimmin ja yllättävimmin.
Ennakoiva hiekoitus on erityisen perusteltua silloilla, varjoisilla tieosuuksilla ja risteysalueilla, joissa jäätyminen alkaa muuta tiestöä nopeammin. Näissä kohdissa liukkaus voi olla täydellinen, vaikka muu tie olisi vielä sulana. Kokemus Suomen talvesta opettaa, mitkä kohteet vaativat ennakoivaa käsittelyä jo ennen muuta tiestöä.
Mitä erityisvaatimuksia talvikunnossapito asettaa kalustolle pakkasella?
Talvikunnossapito kovalla pakkasella asettaa kalustolle erityisvaatimuksia materiaalien kestävyyden, hydrauliikan toimintavarmuuden ja mekaanisten osien luotettavuuden suhteen. Laite, joka toimii moitteettomasti 5 pakkasasteessa, voi tuottaa ongelmia 20 asteen pakkasessa, jos sitä ei ole suunniteltu Suomen talviolosuhteisiin.
Hydrauliikkaöljyn viskositeetti kasvaa kylmässä, mikä hidastaa toimilaitteiden toimintaa ja lisää käynnistyksen kuormitusta. Pakkasenkestävä hydrauliikkaöljy ja oikein mitoitettu hydrauliikkajärjestelmä ovat edellytyksiä luotettavalle toiminnalle. HOKKE-lumiauroissa ja AJO-laitteissa hydrauliikka on mitoitettu Suomen talven vaatimuksiin, ei eteläeurooppalaisen talven lievempiin olosuhteisiin.
Terästä koskevat vaatimukset ovat myös erilaiset kylmässä. Haurasmurtumariski kasvaa, kun teräs altistuu kovalle pakkaselle iskurasituksessa. Ammattikäyttöön suunnatuissa talvikunnossapitolaitteissa käytetään kulutusterästä, kuten HB500-laadussa, joka säilyttää sitkeytensä myös kylmässä. HOKKE-lumiaurojen 16 mm paksut, käännettävät hammasterät HB500-laadusta on suunniteltu juuri tähän käyttöön. Lisäksi LED-valot ja sähköiset ohjausjärjestelmät on valittava pakkasenkestäviksi, jotta ne toimivat luotettavasti myös kovimmilla pakkasilla.
Kuinka paljon hiekkaa tai suolaa tarvitaan tehokkaaseen liukkaudentorjuntaan?
Tehokkaaseen liukkaudentorjuntaan tarvittava materiaalimäärä riippuu menetelmästä, lämpötilasta ja kohteen liikennemäärästä. Hiekkaa käytetään tyypillisesti 100–300 grammaa neliömetrille, suolaa huomattavasti vähemmän, noin 10–30 grammaa neliömetrille ennakoivassa levityksessä. Liiallinen materiaali ei paranna tulosta, mutta lisää kustannuksia ja ympäristökuormitusta.
Hiekoituksessa raekoko ja levitystasaisuus ratkaisevat enemmän kuin pelkkä määrä. Epätasaisesti levitetty hiekka jättää liukkaat kohdat käsittelemättä, vaikka kokonaismäärä olisi riittävä. Tästä syystä levityslaitteen säätömahdollisuudet ja tasainen syöttö ovat käytännön työssä ratkaisevia tekijöitä.
Suolauksessa ennakoiva levitys ennen jäätymistä vaatii selvästi pienemmän määrän kuin jo muodostuneen jään sulattaminen. Suolaa tarvitaan enemmän kovemmalla pakkasella, koska reaktio hidastuu, mutta rajan jälkeen lisäsuola ei enää auta, vaan tilanne vaatii siirtymistä hiekoitukseen. Ammattimaisessa talvikunnossapidossa levitysmäärät perustuvat seurantaan ja kokemukseen kohteesta, ei pelkästään yleisohjeisiin.
Talvikunnossapitokaluston on toimittava luotettavasti silloin, kun olosuhteet ovat vaativimmillaan. Pyydä tarjous tai kysy lisää: ota yhteyttä Pamecoon — Jarkko Pääkkönen, myynti, puh. +358 50 470 6117 (ma–pe klo 08–16).